Tässä artikkelissa tarkastellaan elintarvikkeiden vientiä, jonka osuus Suomen kokonaisviennistä oli vuonna 2017 2,2 prosenttia. Koko elintarviketuotannosta vientiin menevien tuotteiden osuus on 15 prosenttia. Merkittävimpiä vientituotteita ovat maitojalosteet, juomat, lihatuotteet, makeiset ja suklaa. Viennin tärkeimmät kohdemaat ovat naapurimaat Ruotsi, Viro ja Venäjä, mutta viime aikoina osuuttaan ovat kasvattaneet merkittävästi myös Ranska ja Tanska.
Suomalaisten elintarvikkeiden potentiaali
Elintarviketeollisuus on osaltaan auttanut paikkaamaan viime vuosien kokonaisviennin heikompia vuosia. Venäjän vuonna 2014 asettamat tuontirajoitteet vaikuttivat Suomessa varsinkin maitotuotteiden vientiin, sillä Venäjä oli ollut pitkään merkittävin kohdemaa. Tällöin elintarvikkeiden vienti Suomesta Venäjälle tippui jopa 80 prosenttia. Nyt on kuitenkin ollut näkyvissä piristymisen merkkejä myös idän kaupan suuntaan, mutta myös viennillä uusille alueille. Elintarvikkeiden vientiä vauhdittamaan on perustettu Elintarviketeollisuusliiton, Finpron ja Team Finlandin sekä eri ministeriöiden erillinen Food from Finland-ohjelma, jonka tavoitteena on kaksinkertaistaa vienti vuosien 2015-2020 aikana.
Suomalaisille elintarvikkeille nähdään olevan hyvät vientimahdollisuudet jatkossakin. Laadukkaille, puhtaille ja jäljitettäville tuotteille on kysyntää maailmalla. Jäljitettävyydellä tarkoitetaan sitä, että elintarviketoimija pystyy osoittamaan, mistä raaka-aine tai tuote-erä on tullut ja mihin lähetetty erä on toimitettu. Myös elintarvikkeiden hankinta- ja luovutusajankohdat tulee olla tiedossa. Jäljitettävyys lisää elintarvikkeiden turvallisuutta, millä voidaan hyödyntää suomalaisten elintarvikkeiden brändäämisessä.
Mihin suomalaisten elintarvikkeiden vienti keskittyy
Suurin viennin ryhmä on maitojalosteet, jonka osuus koko elintarvikeviennistä n. 30 prosenttia. Tuotteiden osuus laskenut noin neljänneksen huippuvuodesta 2014. Maitojalosteisiin kuuluu muun muassa voi ja maitojauhe. Toiseksi tärkein ryhmä on juomat, joista alkoholijuomien osuus on 12 prosenttia. Lihatuotteiden osuus elintarvikeviennistä on 11 prosenttia, enimmäkseen eri tavoin jalostettua ja säilöytyä lihaa. Makeiset ja suklaa tulevat neljäntenä, muodostaen 8 prosentin osuuden koko elintarvikeviennistä, ja viidentenä ovat leivät ja kakut viiden prosentin osuudellaan.
Suomen elintarvikeviennistä valtaosa suuntautuu yhteentoista maahan (tärkeysjärjestyksessä): Ruotsiin, Viroon, Venäjälle, Ranskaan, Tanskaan, Saksaan, Kiinaan, Hollantiin, Puolaan, Norjaan ja Yhdysvaltoihin. Naapurimaista Ruotsiin viedään eniten maitojalosteita ja makeisia, Viroon taas juomia, kuten kahvia. Venäjä oli aiemmin maitotuotteiden suurin kohdemaa, nykyään viennin kärjessä ovat rehut ja juomat. Merkittävimpiä viennin kasvukohteita ovat Ranska ja Tanska, minne molempiin vietiin eniten maitotaloustuotteita. Suomen tärkeimmällä vientimaalla Saksalla on elintarvikkeiden viennissä vain neljän prosentin osuus, jonka kärjessä ovat juomat ja makeiset.